Yleistä synnistä

Synti on ihmisen suurin ongelma. Synti aiheuttaa paljon kärsimyksiä ihmisille. Ihminen vahingoittaa synneillään itseään ja toisia ihmisiä. Synti erottaa ihmisen Jumalasta ja Hänen rakkaudestaan (Jes 59:1-3). Synti vie ihmisen ikuiseen eroon Jumalasta, ellei syntinen saa tämän elämän aikana syntejään anteeksi. Tätä Jumala ei tahdo tapahtuvan yhdellekään ihmiselle. Siksi ...

Jumalalle synti on niin suuri ja vakava asia, että Hän synnin tähden lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen maailmaan ja tuomitsi koko ihmiskunnan synnin Jeesuksen lihassa (Room 8:3). Jumalan viha syntejämme kohtaan kohtasi Jumalan Poikaa, Jeesusta Kristusta. Hän kärsi meidän rangaistuksemme synneistämme. Rangaistus on jo kärsitty. Syntimme ovat sovitettu pyhän Jumalan edessä. Jumala on jo saanut lunastusmaksun.

Job 33:13-30, Ef 1:7, Kol 1:14, Heb 9:11-12, Tiit 2:14, 1 Piet 1:17-21, Room 3:24, 1 Kor 1:30, 1 Joh 2:1-2.

Siksi Jeesukseen uskova ihminen on vapaa rangaistuksesta. Hän on vapaa kävelemään ulos synnin vankilasta. "Te olette synnistä vapautettuja" (Room 6:18, 22). Hän saa yhteyden Jumalaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Syntien anteeksi antamisessa ja anteeksi saamisessa synti, joka erotti hänet Jumalasta, poistuu. Siksi on yhteys Jumalaan.

"Häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu. Kaikki me vaelsimme eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra pani hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme" (Jes 53:5-6). 

Jeesus tuli siis maailmaan synnin tähden poistaakseen synnin Jumalan ja ihmisen välistä uhraamalla itsensä (Heb 9:26, Joh 1:29, Room 8:3). Siksi tämä syntiaihe on kristinuskon keskeisimpiä aiheita.

 

SYNTIKÄSITE

Monesti ihmiset pohtivat sitä, mikä teko on syntiä, ja mikä teko ei ole syntiä. Ihmiset voivat kysellä: saako uskova tehdä sitä ja tätä? Onko tämä ja tuo syntiä? Syntikäsite on kuitenkin paljon laajempi käsite kuin yksittäiset synnilliset teot. Niin on myös syntien anteeksi antaminen laajempi käsite kuin että syntinen saa anteeksi jonkun yksittäisen synnillisen teon. Otan tässä osiossa esille erikoisesti syntien anteeksi antamisen. Yleisesti todettakoon synnistä:

Synti ei ole vain joku yksittäinen synnillinen teko, sana tai ajatus. Synti on koko ihmisen elämä ilman Jeesusta ja Jumalaa. Koska ihminen ei usko Jeesukseen, hän elää erossa Jumalasta. Hän ei ole tullut Jumalan luokse Jeesuksen kautta. Se on SYNTI.

Kun Hän, Totuuden Henki, Puolustaja Pyhä Henki, tulee, Hän osoittaa MAAILMALLE todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska ihmiset eivät usko minuun, Jeesukseen Kristukseen (Joh 16:7-9).

Uskosta osaton ihminen elää tahallisessa erossa Jumalasta ja siksi synnissä synnin harjoittajana. Tästä johtuen uskosta osaton ihminen on SYNTINEN. Synti on ihmisen OLOTILA. Synti on hänen pukunsa jota hän kantaa jatkuvasti. Hän on yhtä syntiä koko poika/tyttö/mies/nainen. Hän ei tahdo uskoa Jeesukseen Raamatun ilmoittamalla tavalla.

Tämä on pääsynti josta meidän jokaisen tulee tehdä parannus. Meidän tulee uskoa Jeesukseen Herranamme ja Vapahtajanamme ja ottaa Hänet vastaan sekä tunnustaa Hänet ihmisten edessä. Silloin olemme uskossa Jeesukseen ja Jeesuksen kautta uskossa Jumalaan (1 Piet 1:21). Olemme tulleet Hänen luokseen. Elämme Hänen yhteydessään. Olemme uskovina pelastetut. "Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi" (Apt 16:31).

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo" (Room 1:16).

Pietari ja Paavali käskivät kuulijoitaan tekemään parannuksen epäuskon synnistä. He kehottivat kansaa kääntymään Jeesukseen puoleen ja uskomaan Herraan Jeesukseen Kristukseen. Apt 2:36-38, 3:14-15,19,26, 16:30-31, 17:26-30. Näissä yhteyksissä ei mainita muuta syntiä. Apostolit eivät saarnanneet uskosta osattomille parannusta yksittäisistä tekosynneistä. He saarnasivat heille ristiinnaulittua Kristusta Jeesusta ja kääntymystä Jumalan puoleen uskossa Jeesukseen Kristukseen.

Apt 1:8,22, 3:13-15, 8:5,12, 5:29-32, 41-42, 10:34-48, 13:16-49, 22:1-21, 26:15-20, Mark 16:15-16, Luuk 24:36-48, Joh 15:25-27, 16:7-9, 21:24, 1 Kor 1:23.

Kansan synti oli siis se, etteivät he uskoneet Jeesukseen ja että he epäuskonsa tähden olivat hylänneet Hänet.

Parannuksen teko on ennen kaikkea luopumista epäuskosta. Se on USKO HERRAAN JEESUKSEEN KRISTUKSEEN ja kääntymys Jumalan puoleen. Se on sydämen asenteen muutos Jumalaa, Jeesusta ja uskon asioita kohtaan. Parannuksen tekevä ihminen kääntyy sydämessään Jumalan puoleen uskossa Jeesukseen Kristukseen. Apt 15:3, 20:21, 26:15-20. "Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois" (2 Kor 3:16). Me julistamme Jeesusta Kristusta, että Hän on Herra (2 Kor 4:5).

Simon ei ollut kääntynyt sydämessään Herran Jeesuksen puoleen eikä uskonut häneen, niin kuin tulee uskoa sydämessä. Siksi hänen sydämensä tila suhteessa Jumalaan ei ollut oikea. Siitä seurasi synti (Apt 8:14-24). Ananias ja Safira eivät myöskään olleet kääntyneet sydämessään Herran puoleen (Apt 5:1-11). Samoin oli Juudaksen laita, joka kavalsi Jeesuksen. 

Oikeaa todellista kääntymystä Herran puoleen seuraa myös yksittäisten tietoisten tekosyntien hylkääminen, tunnustaminen Jumalalle ja näin niistä luopuminen, pois riisuutuminen. Tämä on sydämessä olevaa pelastavaa uskoa Jeesukseen Kristukseen. Silloin Jeesuksen veri puhdistaa ihmisen suuresta epäuskon kadottavasta synnistä ja kaikista yksittäisistä tekosynneistä. Jos ihminen ei tee parannusta tekosynneistään, kääntymystä Jumalan puoleen ei ole tapahtunut. Tekosynneistä luopuminen on kääntymyksen seurausta.

Jumalan puoleen kääntynyt ihminen on puhdas ja vapaa synneistään. Jeesus Kristus on vapauttanut hänet niistä. Hän on päässyt niistä kaikista eroon; epäuskosta, tekosynneistä, ajatus- ja sanasynneistä ja vääristä asennesynneistään. Hän on tullut Jumalan luokse ja hän elää Jumalan yhteydessä vapaana ja puhtaana. Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, veri puhdistaa Jeesukseen uskovan ihmisen kaikesta synnistä. Jeesuksen veri myös pitää Jumalan yhteydessä elävää vilpitöntä uskossa kilvoittelevaa uskovaa puhtaana puhdistaen häntä jatkuvasti (1 Joh 1:7-9 ja 2:1-2). Siksi uskova voi pysyä puhtaana synnistä. Tästä johtuen Raamattu todistaa uskovasta voimakkain sanoin; hän on synnistä vapautettu.

"Mutta nyt, kun te olette synnistä vapautettuja ja teistä on tullut Jumalan palvelijoita, teidän hedelmänne on pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä" (Room 6:17-18,22).

Jeesukseen uskova, Hänet vastaan ottanut ihminen, ei siis enää kanna syntivaatteitaan. Hän on heittänyt ne pois parannuksessa ja kääntymyksessä Jumalan puoleen. Uskova on käynyt "suihkussa" ja on nyt puhdas ja vapaa synnistä. Siksi hän voi nyt elää pyhityselämää: antautua Jumalalle ja elää lähellä Jumalaa. Synnistä vapautumisen hedelmä/seuraus on pyhityselämä ja Jumalan palveleminen. Hallelujaa! Kiitos Jeesukselle!

http://www.youtube.com/watch?v=cKH-usNeaDs