ONKO USKOVA ARMAHDETTU SYNTINEN? 

Keskustelin kerran erään syntisen (uskosta osattoman) miehen kanssa. Hän tiesi uskon asioista hämmästyttävän paljon vaikka hän ei itse ollut uskossa. Hän esitti minulle kysymyksen, joka pysäytti minut. Hän kysyi:

"Miksi minun pitäisi tulla uskoon jos uskovakin on syntinen?”

Ihmettelin hänen kysymystään. Hän selitti: "Saarnaajat sanovat puhujanpaikalta jopa itseään ja uskovia seurakuntalaisia syntisiksi. Niin, he sanovat kylläkin uskovia armahdetuiksi syntisiksi, - Jeesukseen uskovia ihmisiä!?  Kyllä minä sen käsitän, että uskosta osattomana olen syntinen, - mutta että uskovanakin syntinen? Minä en ymmärrä, miksi minun pitäisi tulla uskoon, jos uskovanakin olen SYNTINEN?”

Tästä johtuen olen miettinyt tätä asiaa ja huomannut, että hyvin monet saarnaajat kutsuvat itseään ja Kristuksen vanhurskauttamaa ja pyhittämää seurakuntaa armosta pelastetuiksi syntisiksi. Tämä toistuu hyvin usein. Tämä tällainen on Raamatun vastaista nöyristelyä. Saarnaaja luulee olevansa nöyrä kutsuessaan itseään armosta pelastetuksi syntiseksi. Jumalan Henki ei kuitenkaan iloitse sellaisesta "nöyryydestä". Se ei mitenkään kirkasta ja korota Jeesuksen sovitustyötä. Päinvastoin; se halventaa sitä. 

Raamattu ei tunne käsitettä "armahdettu syntinen". Raamattu ei myöskään tunne käsitettä "armosta pelastettu syntinen". Sinä olet joko syntinen tai vanhurskas. Välimuotoa ei ole. Puhumme ihmisen asemasta Jumalan edessä Jumalan näkökulmasta katsottuna. Jos olet armahdettu, et voi olla syntinen. Olet silloin Kristuksessa Jeesuksessa vanhurskautettu Hänen nimessään ja veressään.

Room 5:9 ”Paljon ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautettuja hänen veressään, pelastumme hänen kauttaan vihasta.

1 Kor 6:11 ”Tuollaisia jotkut teistäkin olivat, mutta te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä.”

Koska sinä olet vanhurskautettu, olet silloin vanhurskas, sillä Jumala on tehnyt sinusta vanhurskaan. Se on siis Jumalan teko ihmisessä. Hän vanhurskautti sinut.

Nyt emme tietenkään puhu ihmisen suoritustasosta, mihin ihminen kykenee omalla hyvällä elämällään ja omilla hyvillä teoillaan tai voimallisella kilvoittelullaan. Puhumme Jumalan teosta Kristuksen ristillä meidän hyväksemme.

Oikeaa nöyryyttä on se, että olemme samaa mieltä Jumalan kanssa. Jumalan mielipide Jeesukseen uskovasta ihmisestä löytyy Raamatusta; Uskova on armosta pelastettu vanhurskautettu ja pyhitetty vanhurskas ja pyhä Jumalan lapsi. Jumalan lapsi on uusi ihminen. Vanha ihmisemme on kadonnut eikä se enää edusta uudestisyntynyttä uskovaa Jumalan lasta.

Kristuksessa Jeesuksessa kukaan ei voi olla syntinen. Ihminen on syntinen vain Jeesuksen Kristuksen ulkopuolella. Sisällä Kristuksessa, uskossa Jeesukseen,  jokainen ihminen on vanhurskas ja pyhä huolimatta oman kilvoittelun onnistumisen tai epäonnistumisen tasosta. Jos siis olet uskossa Jeesukseen, sinä olet vanhurskas ja pyhä, Hänessä.   

MUUTAMA PERUSASIA

Tätä aihetta käsiteltäessä on ensisijaisen tärkeää tietää ja ottaa huomioon joitakin perusasioita, jotta voisi käsittää kirjoitustani. Otan ne tässä alussa lyhyesti esille. Perustelut tulevat tekstissä. 

Täällä Telluksella elää tänä päivänä kaksi ihmissukua.

1. Ensimmäisen Aadamin luonnolliset jälkeläiset. Nämä ihmiset ovat kaikki syntisiä huolimatta siitä, mitä ihmisrotua he edustavat, mitä uskontoa tunnustavat, ja miten ovat eläneet, mitä ovat tehneet tai jättäneet tekemättä. He ovat kaikki syntisiä.

2. Toisen ja viimeisen Aadamin, Herran Jeesuksen Kristuksen, hengelliset jälkeläiset. He ovat uudestisyntyneet uskovat. He ovat kaikki kristityt Jumalan lapset. Nämä ihmiset ovat vanhurskaita ja pyhiä.

Kun kirjoitan Jeesukseen Kristukseen uskovista ihmisistä, puhun vanhurskaista ja pyhistä uskovista Jumalan lapsista. Kun puhun vanhurskaista ja pyhistä ihmisistä, puhun Jeesukseen Kristukseen uskovista Jumalasta syntyneistä Jumalan lapsista. Kun puhun syntisistä, puhun uskosta osattomista ensimmäisen Aadamin luonnollisista jälkeläisistä.

Puhuttaessa syntisistä ja/tai vanhurskaista, puhutaan siis kahdesta eri ihmissuvusta. Jotta lukija/kuulija voisi käsittää opetuksen oikein, tulee tietää kumman ihmissuvun edustajasta puhutaan. Tässä tekstissäni kirjoitan hengellistä.

Uskosta osaton ihminen on siis ensimmäisen Aadamin luonnollinen jälkeläinen. Hän on aina syntinen.

Uudestisyntynyt uskova on aina vanhurskas ja pyhä koska hän on Jumalasta syntynyt: Herran Jeesuksen Kristuksen hengellinen lapsi. Jumalasta syntyy vain vanhurskaita ja pyhiä ihmisiä. Jeesus Kristus on tullut Jumalasta Häneen uskovalle ihmiselle vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi. Jeesus Kristus on uskovan vanhurskaus ja pyhyys. Siksi Raamattu kutsuu uudestisyntyneitä uskovia vanhurskaiksi ja pyhiksi. 

USKOVA ON JUMALAN LAPSI

Kaksi väitettä:

  1. Uskova on armosta pelastettu syntinen.
  2. Uskova on armosta pelastettu Jumalan lapsi.

Kumpi näistä kahdesta väitteestä on mielestäsi lähempänä raamatullista oikeaa määritelmää Jeesukseen Kristukseen uskovasta ihmisestä? Kirjoitan tästä aiheesta.  

Usein esitetään väite uskovan syntisyydestä. Sanotaan, että uskova on armosta pelastettu syntinen. Uskova on kyllä armosta pelastettu, mutta hän ei ole syntinen. Ensimmäisen Aadamin jälkeläisenä jokainen uskoon tullut ihminen oli syntinen uskoon tuloonsa asti. Uskoon tulossa hän syntyi Jumalasta uudeksi ihmiseksi. Siksi hän on uskovana Jumalasta syntynyt Jumalan luoma uusi luomus, uusi ihminen. Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi on aina vanhurskas ja pyhä koska hän on Jumalasta. Jumalasta ei synny syntistä ihmistä koska Jumalassa ei ole syntiä.  

Jos väitteen "armosta pelastettu syntinen" tekijä olisi uskosta osaton, joka ei ymmärrä sovituksen Sanaa, eikä usko sitä, minä ymmärtäisin väitteen tekijää. Hän ei tiedä koska hän ei usko. Mutta kun uskovatkin väittävät itseään ja toisia uskovia syntisiksi. Silloin ollaan jo metsässä. Uskossa varttuneen henkilön tulisi tietää paremmin.

Meidän uskovien tulee kasvaa Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Raamattu ei kehota meitä kasvamaan vanhan aatun/eevan tuntemisessa vaan Kristuksen, Jumalan Sanan, tuntemisessa. Raamattu ei myöskään kehota meitä katsomaan ja perustamaa itseemme vaan Jeesukseen Kristukseen.

 ASEMA/OLOTILA JUMALASSA.

Käsitteet "syntinen" ja "vanhurskas" ei tarkoita ihmisen omia tekoja tai tekemättä jättämisiä, niin että syntinen olisi paha ihminen, ja vanhurskas olisi sitten hyvä ihminen. Syntinen ihminen ei siis välttämättä ole paha ihminen, niin kuin mitä pahalla ihmisellä tarkoitetaan ihmisten puhekielessä. Vanhurskas ei myöskään tarkoita ihmistä, joka olisi päässyt synnittömyyden tilaan, niin että hän ei koskaan enää tekisi mitään syntiä. Vanhurskas ei siis ole omien saavutustensa perusteella vanhurskas ja synnitön. Uskovan vanhurskaus perustuu Jeesukseen Kristukseen.

Käsiteillä "syntinen" ja "vanhurskas" tarkoitetaan ihmisen asemaa Jumalan edessä Jumalan yhteydessä.

Room 5:1 ”Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon, jossa nyt olemme, ja me kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta.”

Room 5:19 ”Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden vuoksi monet ovat tulleet syntisiksi, niin myös yhden ihmisen kuuliaisuuden ansiosta monet tulevat vanhurskaiksi.”

Apt 13:39 ”Hänessä tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.”

Gal 3:24 ”Näin laista on tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me tulisimme vanhurskaiksi uskosta.”

Gal 4:4 ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa, naisesta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan vapaiksi lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan.”

Sinä olet siis joko syntinen, tai sinä olet vanhurskas. Tämä riippuu sinun asemastasi ja suhteestasi Jumalaan; oletko uskossa oleva Jumalan lapsi vai oletko uskosta osaton ihminen.

Uskoon tulossa syntisestä ihmisestä tulee vanhurskas. Hänen asemansa Jumalan edessä muuttuu syntisestä vanhurskaaksi. Tämä perustuu Jeesuksen suorittamaan täydelliseen sovitukseen.

Ensimmäisen Adamin lankeemuksen tähden kaikista hänen jälkeläisistään, ts. kaikista ihmisistä, tuli syntisiä. Toisen ja viimeisen Adamin, Jeesuksen Kristuksen, kautta Jumala lahjoittaa puhdistuksen synneistä ja oman vanhurskautensa. Jeesuksen Kristuksen ”jälkeläinen”, ts. Jumalasta syntynyt ihminen, on Jumalan lapsi. Koska hän on syntynyt Jumalasta, hän on vanhurskas. Siksi ....

Älä koskaan kohtele, äläkä puhuttele, toista uskovaa syntisenä. Älä pidä edes itseäsi syntisenä. Et ole Jeesukseen uskovana syntinen uskova. Olet vanhurskas uskova. Älä milloinkaan astu Jumalan seurakunnan eteen ja puhuttele seurakuntaa syntisenä, älä edes armosta pelastettuna syntisenä. Älä lisää Ef 2:5 ja 8 jakeisiin sanaa "syntinen". Sitä sanaa kun ei siellä ole.

Mihin sinä "syntinen uskova" perustat oppisi syntisistä uskovista koska sitä oppia ei ole Raamatussa? Missä Raamatun sivulla Jumala, tai Jumalan palvelija, sanoo Jeesukseen uskovia ihmisiä syntisiksi? Täytyy löytyä useita jakeita, jotta asia olisi vahvistettu. Yhden jakeen sanaan ei koskaan saa perustaa mitään oppia. Tämän Jumala on itse säätänyt. Jumalan Sana kokonaisuudessaan on totuus, ei yksi eikä edes kaksi jaetta. Oppimme tulee perustua Raamatun kokonaisilmoitukseen ja synkronisoitua Pyhässä Hengessä yhdeksi totuudeksi koko Raamatun kanssa.

Seuraavien lyhyiden väittämien tueksi löytyy Raamatusta lukuisia jakeita. Raamatun mukaan:

1. Uskova on saanut puhdistuksen synneistään Jeesuksen verellä.

1 Joh 1:7 Jos me vaellamme Jumalan yhteydessä valossa, ”Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.”

Apt 3:19 ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois.”

Tämän seuraus: uskova on puhdas synnistä. Muussa tapauksessa Jeesus epäonnistui sovitustyössään ja temppelinsä puhdistuksessa. Silloin sovitus ja sen suorittaja olisi epätäydellinen. Minä en uskaltaisi väittää Jeesuksen epäonnistuneen. Sellainen väite tekisi Jeesuksesta epätäydellisen.

2. Uskova on vapautettu synnistä. Siksi hän on Jumalan palvelija. Hän ei harjoita tahallista jatkuvaa syntiä, eikä hän elä synnissä.

Room 6:17-22 ”Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin orjia, olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opetuksen muodolle, jonka johtoon teidät on annettu, ja että synnistä vapautettuina teistä on tullut vanhurskauden palvelijoita.”

Uskova elää Kristuksessa Jeesuksessa, ei synnissä.

1 Kor 1:30 ”Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta tapahtuisi, niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta.””

Seuraus: uskova on Jeesuksessa vapaa synnistä.  

3. Uskova omistaa Jeesuksen vanhurskauden, ts. Jumalan vanhurskauden, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.  

Koska uskova omistaa Jumalan vanhurskauden, hän ei voi olla enää syntinen. Hän on vanhurskas.

2 Kor 5:21 ”Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.”

1 Kor 6:11 ”Tuollaisia jotkut teistäkin olivat, mutta te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä.” 2 ”Ettekö tiedä, että pyhät tulevat tuomitsemaan maailman.”

Raamattu todistaa: Jumalan vanhurskaus tulee uskovaan välittömästi kun hän uskoo Jeesukseen Kristukseen, tekee parannuksen synneistään ja tunnustaa ne Jeesukselle Kristukselle ja ottaa Hänet vastaan (Room 3:20-26, Gal 2:16, 13:38-39). Silloin Herra Jeesus Kristus tulee hänelle vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi.

1 Kor 1:30-31 ”Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta tapahtuisi, niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta.””

Silloin uskovan vanhurskaus ja pyhitys on Herra Jeesus Kristus. Hänessä ja Hänestä me kerskaamme.  

Sanotko sinä kuitenkin vieläkin Jumalan puhdistamaa ja vanhurskauttamaa sekä pyhittämää ihmistä syntiseksi, ts. epäpyhäksi? "Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi" (Apt 10:15). Emme siis saa sanoa uskovaa epäpyhäksi! Mikä uskova sitten on koska hän ei ole epäpyhä? Hän on pyhä!

Raamatun mukaan uskosta osaton ihminen on syntinen ja uskova on vanhurskas. Uskovan vanhurskaus perustuu Jeesukselta saatuun lahjavanhurskauteen. Jumalan vanhurskaus on uskovassa Kristuksessa Jeesuksessa. Ihmisessä, jonka sydämessä Jeesus Kristus asuu (Joh 14:18,20,23), on Jumalan vanhurskaus. Jeesus on hänen vanhurskautensa.

ENEMMÄN KUIN ARMAHDETTU SYNTINEN

Jeesus on siis meidän uskovien vanhurskaus. Tämä on enemmän kuin olla armahdettu. Uskova saa synnit anteeksi kun hän uskoo Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana, tekee parannuksen ja tunnustaa ja hylkää syntinsä. Silloin Jeesuksen veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä (1 Joh 1:7-9). Silloin uskova on puhdas synneistään.

Uskova on Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi ja Jumalan luoma uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Hän on siis uusi ihminen. Uuden ihmisen päälle Jumala pukee Jeesuksen täysin synnittömän elämän. Jumala lukee Jeesuksen ansion meidän hyväksemme. Se on se synnittömyys, viattomuus ja puhtaus, joka sinulla ja minulla oli lapsena ennen kun olimme tehneet ensimmäisen synnin.

Mutta Jumalan vanhurskaus on enemmän. Se on Jumalan lain täyttymys sen viimeistä piirtoa myöten. Jeesus Kristus täytti sataprosenttisesti Jumalan pyhän lain vaatimukset puhtaalla synnittömällä täydellisellä Jumalaa miellyttävällä elämällään. Koska Jeesus Kristus on lain täyttymys (vanhurskaus edellyttää sitä), uskovassa on lain täyttymys Kristuksessa Jeesuksessa.

Room 8:3-4 ”Mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko. Sen teki Jumala. Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin tähden ja tuomitsi synnin lihassa, jotta lain vanhurskauden vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan.”

Room 10:4 ”Kristus on näet lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”

Jeesus siis teki sen, mihin sinä ja minä emme kyenneet, emmekä pysty. Emme kyenneet emmekä pysty elämään niin synnittömästi, että omalla elämällämme miellyttäisimme  Jumalaa. Tarvitsemme Jeesusta ja Hänen elämäänsä ja ansioita hyväksemme. 

Tämän Jeesuksen ansion, synnittömän elämän ja lain täyttymyksen, Jeesuksen vanhurskauden, Jumala puki meidän päällemme heti kun tulimme uskoon. Tästä seuraa:

1 Joh 4:17 "Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa."

Olemme siis yhtä vanhurskaita kuin mitä Herra Jeesus Kristus (toinen Adam) oli lihansa päivinä. Jumala on itse vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen (Rooom 3:26). Hän siis tekee Jeesukseen uskovasta ihmisestä yhtä vanhurskaan kuin mitä Hän itse on.    

Siksi Jumala näkee uskovan pukeutuneena Jeesuksen Kristuksen täydellisyyteen. Jumalan vanhurskaus on meissä Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala itse sanoo omasta vanhurskaudestaan, että se on meidän vanhurskautemme, Herralta saatu (Jes 54:17, Room 3:20-24). Puhumme siis lahjavanhurskaudesta uskosta Jeesukseen Kristukseen.

TUHLAAJAPOIKA RIISUUTUI SYNNEISTÄÄN. ISÄ PUKI HÄNET PARHAISIIN VAATTEISIIN. 

Jeesus osoittaa tuhlaajapoika kertomuksellaan Jumalan suhtautumisen syntiseen, joka tulee hänen luokseen. Poika ei ehtinyt edes valmiiksi synnin tunnustuksessaan kun isä jo huusi:

luuk 15:22 "Tuokaa nopeasti parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin."

Isällä oli kiire pukea poika parhaisiin vaatteisiin mitä talosta löytyi. Nämä parhaat vaatteet ovat Jumalan vanhurskaus. Tuhlaajapoika tuli Isän luokse. Tulemalla Isän luokse hän tunnusti ja hylkäsi syntinsä. Tunnustamalla ja hylkäämällä syntinsä hän riisuutui likaisista vaatteistaan, ts. pahoista teoistaan.

Kol 3:9-10 ”Olettehan riisuneet pois vanhan ihmisen tekoineen ja pukeutuneet uuteen,”

Ymmärrämme, ettei kukaan pukeudu, eikä ketään pueta juhlavaatteisiin ennen kuin hänen yltään on ensin riisuttu likaiset vaatteet. Ja sitten tietysti, suomalainen ainakin, menee ensin saunaan.

 

SAMOIN KÄVI JOOSUALLE

Myös Joosua riisuttiin saastaisista vaatteista (pahoista teoista, ts. synneistä) ja hänet puettiin juhlavaatteisiin.

Sak 3:4-5 "Riisukaa likaiset vaatteet hänen yltään". Ja hän jatkoi: "Katso, minä olen ottanut sinulta pois pahat tekosi, ja minä puetan sinut puhtaisiin vaatteisiin."

Joh 1:29 "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"

Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä (1 Joh 1:7).

Oliko Joosua likainen ja saastainen (lue syntinen) tämän jälkeenkin? Ja tämä oli VT:n aikana! ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano saastaiseksi.”

SYNTINEN TAI VANHURSKAS

Vanhurskaalla tarkoitetaan Jumalalle kelpaavaa ja otollista ihmistä. Jeesus oli vanhurskas. Jumalan vanhurskaudella tarkoitetaan Jeesuksen Kristuksen täysin synnitöntä Jumalaa miellyttävää elämää. Jokainen aikuinen ihminen on joko

1. Syntinen Jumalan vihollinen (Kol 1:21).

2. Vanhurskas ja pyhä Jumalan lapsi (Room 5:1, 1 Kor 1:2, 30, 6:11).

Välimuotoja ei ole. Jumalan lapsi on vanhurskas ja pyhä. Sinä siis olet joko vanhurskas ja pyhä, tai sinä olet syntinen. Jos olet syntinen, olet myös Jumalan vihollinen. Jos olet uudestisyntynyt Jumalan lapseksi (Joh 3:3-8), olet vanhurskas ja pyhä uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Olet Kristuksessa välttämättä yhtä vanhurskas kuin Jeesus Kristus koska vanhurskautesi on Jeesuksen vanhurskaus.

Paavali erotti syntiset ja vanhurskaat toisistaan. Paavalille oli kahdenlaisia ihmisiä; syntisiä ja vanhurskaita. Ihminen ei voi olla samanaikaisesti syntinen ja vanhurskas. Hän on joko syntinen, tai hän on vanhurskas. Myös Herra Jeesus puhui erikseen syntisistä ja vanhurskaista.

Luuk 15:7 ”Minä sanon teille: Samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka kääntyy, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.”

Luuk 6:33 ”Ja jos te teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä kiitosta te siitä saatte? Niinhän syntisetkin tekevät.”

1 Kor 6:9-11 "Ettekö tiedä, etteivät vääryyden tekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, ei irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa. Tuollaisia jotkut teistäkin olivat, mutta te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä."

Paavali luki itsensä vanhurskaiden joukkoon:

Gal 2:16 ”Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskosta Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi uskomalla Kristukseen emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja.”

Tässä Paavali ottaa itsensä mukaan uskosta vanhurskaiksi tulleiden ihmisten joukkoon: ”Olemme mekin uskoneet… tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen”.

Uskova on välttämättä myös pyhä. Siksi Paavalikin oli pyhä;

Ef 3:8 "Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta.”

Paavalin sana: SYNTISISTÄ SUURIN.

1 Tim 1:15 ”Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.”  

Hän sanoi näin koska hän oli uskosta osattomana syntisenä vainonnut Jumalan seurakuntaa. Hän siis viittaa hänen aikaisempaan elämäänsä uskosta osattomana Kristuksen seurakunnan vainoojana Jumalan vihollisena; ”Syntisistä suurin”. Kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja ovat syntisiä.

Room 3:23 ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.”

Paavali kuului Saulus Tarsolaisena näiden kaikkien syntiä tehneiden ihmisten joukkoon. Silloin hän oli syntinen Jumalan vihollinen seurakunnan vainooja. Silloin Saulus ei ollut uskossa Jeesukseen. Siksi hän oli syntinen. Mutta huomaa, mitä Paavali kirjoittaa tuossa heti sen jälkeen:

1 Tim 1:16 ”Mutta minut armahdettiin.”

Armahdettuna Saulus ei enää ollut syntinen. Hänen asemansa Jumalan edessä oli muuttunut radikaalisti. Nyt hän oli uskosta Kristukseen Jeesukseen Jumalan vanhurskauttama ja pyhittämä vanhurskas ja pyhä.

Armahdetun ihmisen asema muuttuu välittömästi synnistä vapautetuksi. Eihän kukaan armahdettu vanki ole enää vanki. Hän on vapautettu vankilasta ja on nyt vapaa. Vapaudessa häntä ei kukaan puhuttele vankina. Armahdettu syntinen on ottanut vastaan toisen hänelle hankkiman synnin sovituksen ja sen tuoman vapauden ja nauttii nyt siitä. Hän on synnistä vapautettu. Toinen kärsi hänen rangaistuksensa. Hän on saanut syntinsä anteeksi ja pois pyyhityksi. Hän on vanhurskautettu ja pyhitetty (Room 3:19-26, 1 Kor 6:11, Heb 10:10). Jeesus maksoi hänestä lunastusmaksun ja lunasti hänet synnin vankilasta. Hän on uusi luomus ja vanha on kadonnut (2 Kor 5:17). Uusi luomus on kokonaan uusi ihminen.

Tästä johtuen hän ei uutena vapautettuna ihmisenä ole enää syntinen. Hän on vanhurskas ja pyhä synnistä pois erotettu ja Jumalan yhteyteen liitetty Kristuksessa Jeesuksessa. Jumala pyhittää uuden luomuksen itselleen elämään kanssaan ja palvelemaan Häntä.

Jumala pyhitti/erotti Paavalin palvelukseensa. Se oli pyhitys, jonka Jumala suoritti hänelle ja hänessä (Apt 9:15, Room 1:1, Gal 1:15-16,1 Tim 1:12-15).

Jos siis me uskovat puhumme kaikkien syntiä tehneiden ihmisten joukkoon kuuluvasta entisestä vanhasta ihmisestämme, ensimmäisen Aadamin jälkeläisestämme, voimme sanoa olevamme syntisiä. Aadamin jälkeläinen on aina syntinen. Mutta silloin olemme ajautuneet Vanhan liiton puolelle. Emme tiedä, emme ole saaneet, tai emme usko Jeesukseen ja Hänen vanhurskauteensa meissä.

Mutta jos me puhumme uudesta luomuksestamme, uudesta ihmisestä, uskovasta Jumalan lapsesta, puhumme vanhurskaasta ja pyhästä ihmisestämme. Jumalasta syntynyt Jumalan lapsi on aina vanhurskas. Silloin olemme jo tulleet Uuden liiton puolelle, täydellisen ja lopullisen syntiuhrin uhraamisen jälkeiseen aikaan. Olemme ajassa, jolloin Jumala on tuonut meille oman vanhurskautensa vastaan otettavaksi uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Olemme uskoneet ja ottaneet vastaan täydellisen syntiuhrin ja Hänessä Jumalan vanhurskauden lahjana Jumalalta.  

Paavali siis viittasi Saulus Tarsolaiseen, joka varmasti oli syntinen. Mutta Saul kuoli Damaskon tiellä kohdatessaan Herran Jeesuksen Kristuksen (2 Kor 5:14-15). Raamattu osoittaa, että Paavali oli uusi luomus Kristuksessa. Kristuksessa hän oli vanhurskas ja pyhä Jumalan palvelija.

Kristuksessa ei kukaan ole syntinen koska Kristuksessa on vain armahdettuja synnistä vapautettuja pelastettuja ihmisiä. Siksi Raamattu kehottaa meitä uskovia tuntemaan itsemme ja toisemme Kristuksessa olevan uuden ihmisen, uuden luomuksemme mukaan (2 Kor 5:16-17).

Koska olet pelastettu, olet Jumalan lapsi ja Jumalan perheen jäsen. Silloin asemasi Jumalan edessä Hänen perheessään on muuttunut syntisestä vanhurskaaksi ja pyhäksi. Jumalan perheväki on aina vanhurskas ja pyhä. Jumalan perhettä syntiseksi sanova ihminen loukkaa sanoillaan Jumalaa.

Uskosta osaton ihminen elää erossa Jumalasta. Siksi hän on syntinen. Uskova on liitetty Kristuksessa Jumalaan ja hän elää Jumalan yhteydessä Hänen kanssaan. Siksi uskova on pyhitetty ja pyhä.

SYNTINEN TAI VANHURSKAS ON IHMISEN ASEMA JUMALAN EDESSÄ.

Se ei ole hänen hyvyytensä tai pahuutensa tason arviointi. Sinun asemasi on siis joko syntinen tai vanhurskas pyhän Jumalan silmissä ja Hänen edessään. Tämä riippuen siitä, oletko uskossa vai etkö ole uskossa. Elätkö Jumalan yhteydessä vai erossa Jumalasta. Siitä on kysymys.

Syntinen elämä ei tee kenestäkään syntistä, koska kaikista, niin hyvistä kuin pahoistakin ihmisistä, tulee heti syntisiä kun he rikkovat ensimmäisen kerran jotakin Jumalan käskyä vastaan.

Room 3:23 "Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla."

Room 3:12 "Kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet, Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhden yhtäkään."

Kukaan ei siis ole hyvä Jumalan edessä. Siksi …

Kenestäkään ei tule vanhurskasta Jumalan edessä omalla hyvällä elämällään (Gal 2:16, 3:11, 22). Vanhurskaaksi tullaan yksinkertaisesti uskomalla Jeesukseen. Ihminen, joka ei usko Jeesukseen Kristukseen, on syntinen vaikka hän omasta, ja toistenkin, mielestä olisi hyvä ihminen. Se, että ihminen ei usko Jeesukseen, tekee hänestä syntisen Jumalan edessä koska silloin ihminen elää erossa Jumalasta, ei Hänen yhteydessään. Se on synti (Joh 16:8-9).

Näin usko Jeesukseen muuttaa radikaalisti ihmisen aseman Jumalan edessä syntisestä vanhurskaaksi ja pyhäksi.

Uskomalla Jeesukseen saadaan synnit anteeksi ja pois pestyä. Sitten Jumalan vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen (Room 3:26). Tämä merkitsee sitä, että Jumala pukee Jeesuksen viattomuuden ihmisen päälle.

Huomaa tämä! Tuhlaajapoika OLI syntinen. Syntiensä tähden hän OLI kuollut isälleen. Palaamalla Isän luokse katuen syntejään parannuksessa, isä armahti hänet heti.

Näin pojasta tuli jälleen elävä. Jumala teki hänestä elävän. Välittömästi isä puki hänet, kuolleista eläväksi tulleen pojan, juhlavaatteisiin, ts. vanhurskautti hänet (Luuk 15:21-24, 32). Vertaa Ef 2:1-8.

Uskova on vanhurskas Kristuksessa Jeesuksessa koska hän on sovitettu ja hän on ottanut vastaan sovituksen (2 Kor 5:19-21). Sovituksen vastaan ottanut on ottanut vastaan Jumalan vanhurskauden. Omistamme siis Jeesuksessa Jumalan vanhurskauden (2 Kor 5:21, 1 Kor 1:30).

Jumala kutsuu omaa vanhurskauttaan uskovan vanhurskaudeksi. Se on Jeesuksen viattomuus ja vanhurskaus.

Jes 54:17 "Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra.” 

Jeesuksen viattomuus on myös se Jumalan kirkkaus, jonka ihminen menetti syntiin lankeemuksessa (1 Ms 3:6-7, Room 3:23). Ennen syntiin lankeemusta ihminen oli synnitön ja viaton. Hänellä oli pukunaan Jumalalta saatu Jumalan kirkkaus. Jumalan kirkkauden menettämisen seurauksena ihmisestä tuli syntinen.  Syntinen on ”alasti” Jumalansa edessä. Syntiemme häpeä näkyy ja on paljastettua pyhän Jumalan edessä (Ilm 3:18).

Alastomuus, Jumalan vanhurskauden menettäminen, aiheuttaa ihmiselle syyllisyyttä ja pelkoa. Siksi ihminen syntisessä tilassaan pelkää ja pakoilee Jumalaa, aivan niin kuin Aadam ja Eeva piiloutuivat Jumalalta (1 Ms 3:7-10).

Uskomalla Herraan Jeesukseen syntinen saa synnit pois pyyhityksi. Jumala pukee hänet menetettyyn puhtauteen ja viattomuuteen. Silloin uskovalla on rauha Jumalan kanssa (Room 5:1-2). Tuomitsevasta vihaisesta Jumalasta tuli rakastava Taivaan Isä. Uskova saa kokea Jumalan rakkauden ja armon syytösten ja tuomioiden pelon sijaan (Room 5:5, 8:15, 31-39, Tiit 2:11).

1 Joh 4:18 "Pelkoa ei rakkaudessa ole, sillä täydellinen rakkaus karkottaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta." Jumalan yhteydessä on rakkaus, ei pelkoa, koska Jumala on rakkaus.

Ristin sovitustyönsä ja ylösnousemuksensa kautta Herra Jeesus Kristus on hankkinut meille takaisin menettämämme puhtauden, Jumalan vanhurskauden puvun ja Jumalan rakkauden. Hallelujaa, kiitos ja kunnia Jeesukselle!!!

Jeesus herätettiin kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden (Room 4:25). Syntisestä tulee VANHURSKAS uskosta Jeesukseen.

Room 5:1 "Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta."

Tästä johtuen syntisestä ihmisestä tulee hänen uskoon tulossaan vanhurskas ja pyhä Jumalan edessä. Hän on vanhurskas koska JUMALA ON TEHNYT HÄNESTÄ VANHURSKAAN. Kuka uskova uskaltaa väittää Jumalaa vastaan ja sanoa itseään tai toista uskovaa syntiseksi? Minä en uskalla. ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi.”

Tästä syystä uskovan ei tule puhua itsestään tai toisesta uskovasta syntisenä. Ei edes armosta pelastettuna syntisenä.

Käsite ”Armosta pelastettu syntinen” halventaa Jeesuksen Kristuksen sovitustyötä, ellei se jopa mitätöi sitä. Jos Jumala on vanhurskauttanut meidät, me olemme vanhurskaita, emme syntisiä. Puhuttelemalla Jumalan seurakuntaa ja itseäänkin vanhurskaina ja pyhinä, kunnioitamme Herran Jeesuksen ristin sovitustyötä ja Jumalan meille lahjoittamaa vanhurskautta. Paavali puhutteli aina Herran omia uskovia vanhurskaina ja pyhinä.

Kirjoittiko Paavali kirjeensä armosta pelastetuille syntisille uskoville? Vai keille hän kirjoitti? Miten luet?

Room 1:7, 1 Kor 1:2, 2 Kor 1:1, Ef 1:1, Fil 1:1, Kol 1:1-2.

SYNTINEN TEKEE SYNTIÄ JA VANHURSKAS TEKEE VANHURSKAUTTA

Nostakaamme lippu korkealle ja pitäkäämme itseämme, ja erikoisesti Jumalan seurakuntaa, vanhurskaana ja pyhänä Kristuksessa Jeesuksessa. Kun näin teemme, alamme ymmärtää miksi meidän tulee pyrkiä pyhitykseen. Syntinen tekee syntiä, koska hän on syntinen (Room 6:17,20). Vanhurskas tekee vanhurskautta, koska hän on vanhurskas (Ilm 22:11, 1 Kor 6:11). Syntinen on vapaa vanhurskaudesta (Room 6:20).

Syntinen ei tee vanhurskautta tullakseen vanhurskaaksi. Se kun ei onnistu syntiseltä mitenkään. Vanhurskaaksi tuleminen edellyttää syntiseltä Jeesuksen ja Hänen ansionsa vastaan ottamista sekä uskoa Jeesukseen Raamatun ilmoittamalla tavalla.

Uskonvanhurskauden opettaminen uskoville on erikoisen tärkeä opinkappale kristinuskossa. Paavali käytti siihen paljon aikaa ja voimia seurakunnissa, joita hän rakensi, ja joissa hän opetti Jumalan sanaa. Paavali kirjoitti paljon uskonvanhurskaudesta myös seurakuntakirjeissään. Näistä kirjeistä tärkeimpiä ovat roomalaiskirje ja galatalaiskirje.

Edellä olevaan viitaten toteamme näin;

Jos joku opettaa vanhurskaalle, että hän on syntinen, niin vanhurskas, mikäli hän uskoo opetuksen, tekee syntiä. Hän tekee syntiä koska hän nyt uskoo, että hän on syntinen. Ja syntinen tekee tietenkin syntiä koska hänelle synnin tekeminen, ja siinä eläminen, on luonnollista elämää ja syntinen on synnin orja ja synnin palvelija.

Muuten, muistui tässä mieleeni. Alussa mainitsemani henkilö sanoi tekevänsä syntiä, koska hän ei ole uskossa. Hän katsoi olevansa vapaa vanhurskaudesta ja vapaa tekemään syntiä uskosta osattomassa syntisessä asemassaan. Ja tämä on myös Raamatun ilmoitus. Ihminen on syntisessä tilassaan vapaa vanhurskaudesta.

Jumala ei vaadi syntiseltä ihmiseltä vanhurskautta koska kaikki, mitä syntinen tekee uskosta osattomana, on hänelle syntiä. Koko hänen elämänsä on yhtä syntiä, eikä hän itse kykene vapauttamaan itseään synnistä. Mutta uskovalta odotetaan ja vaaditaan pyhitystä: synnistä pois pyrkimistä ja Jumalalle antautumista, Jumalan palvelemista, ts. vanhurskauden palvelemista ja niin myös vanhurskauden tekemistä.

Room 6:20,22 ”Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys."

Huom! Synnistä vapautetun (vanhurskaan) hedelmä on pyhitys. Mutta jos hänelle taotaan päähän, että hän on syntinen, mitä hedelmää syntinen kantaa? Mikä on syntiselle synnin orjalle luonnollista?

Jos siis joku opettaa vanhurskaalle, että hän on vanhurskas, niin vanhurskas, mikäli hän uskoo opetuksen, tekee vanhurskautta. Hän tekee vanhurskautta ja pyrkii pyhitykseen, Jumalalle antautumiseen. Tämä koska hän nyt uskoo, että hän on vanhurskas ja pyhä. Vanhurskas ihminen on synnistä vapautettu ja Jumalan palvelija. Hän huomaa, että hänen ei enää tarvitse elää synnin orjana synnin vankilassa synnin harjoittajana ja palvella syntiä. Hän palvelee synnistä vapautettuna Jumalaa, ja siksi myös vanhurskautta. Vanhurskaalle vanhurskauden tekeminen on luonnollista elämää. Hän karttaa syntiä ja hän elää pyhityselämää (Room 6:17-23).

TAIVASKELPOISUUDEN PERUSTA ON JUMALAN VANHURSKAUS

Jokainen meistä haluaa varmasti päästä kerran taivaaseen. Ei kukaan halua joutua helvettiin. Mutta kuka pääsee taivaaseen ja kuka joutuu helvettiin? Päästäksemme kerran perille taivaaseen, meidän täytyy tulla Jumalan hyväksymiksi tämän elämän aikana. Jumalan hyväksymiä ihmisiä ovat vain vanhurskaat ihmiset. Pelastavan vanhurskauden saavuttamiseen meillä jokaisella on vain kaksi tietä.

1. SYNNITÖN ELÄMÄ    

Tämä tarkoittaa sitä, että sinä täytät Jumalan lain vaatimukset 100%:sesti. Sinun tulee elää yhtä synnittömästi kuin Herra Jeesus Kristus eli. Hän täytti lain vaatimukset 100%:sesti. Jos olet epäonnistunut edes yhdessä lain pienimmässä kohdassa, olet rikkonut Jumalaa vastaan. Jos esimerkiksi et ole rakastanut Herraa Jumalaa kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikella ymmärrykselläsi ja kaikella voimallasi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, olet jäänyt synnin alle (Luuk 10:25-27). Olet silloin syntinen ja matkalla helvettiin. 

 2. USKO JEESUKSEEN

Uskon kautta Jeesukseen sinä omistat Jeesuksen vanhurskauden Hänessä. Silloin olet vanhurskas ja Jumalan hyväksymä ja olet matkalla taivaaseen. Tämä edellyttää sitä, että sinä olet tehnyt tietoisen ratkaisun Herran Jeesuksen Kristuksen puoleen, uskot ja turvaat yksin Häneen ja Hänen ansioonsa hyväksesi. Olet tunnustanut Hänelle syntisi ja olet hylännyt ne. Olet pyytänyt ne anteeksi Herralta Jeesukselta Kristukselta. Olet ottanut omin sanoin Jeesuksen vastaan Herraksesi ja Vapahtajaksesi. Olet myös tunnustanut Jeesuksen Herraksesi ihmisten edessä.

Kukaan ihminen ei pysty elämään synnittömästi. Siksi tie nr. 1 on suljettu Jumalan hyväksynnän saavuttamiseen. Oman hyvän elämänsä kautta ei siis kukaan tule vanhurskaaksi ja Jumalan hyväksymäksi. Siksi Jumala on varannut meille toisen tien. Tiellä nr. 2 tulemme heti Jumalan hyväksymäksi ja vanhurskaaksi. Tämä tie vie taivaaseen. Se on ainut tie, joka johtaa taivaaseen.

MILLÄ VANHURSKAUDEN PERUSTALLA PELASTUT?

Jos joku kysyisi sinulta: "Oletko sinä vanhurskas?" Mitä vastaat? Jos vastaat: "Kyllä, minä olen vanhurskas." Mitä vanhurskautta tarkoittaisit? Tarkoittaisitko sitä vanhurskautta, jonka olet saavuttanut elämällä synnittömästi? Oletko elänyt täysin synnittömästi? Tarkoittaisitko siis vaihtoehdon 1 vanhurskautta? Et varmasti tarkoittaisi. Et ole elänyt synnittömästi.

Sinä tarkoittaisit vanhurskautta, jonka Jeesus Kristus hankki ja lahjoitti sinulle tullessasi uskoon? Eikö niin? Silloin vanhurskautesi, josta puhut, ei perustukaan sinun omiin ansioihisi. Vanhurskautesi on kokonaan toisella perustalla. Se ei perustu ollenkaan sinun onnistumisiisi, eikä epäonnistumisesikaan tee sitä mitättömäksi koska se on Jeesuksen ansio ja Hänen vanhurskautensa sinussa. 

Mutta silloinhan epäonnistunutkin ihminen voi tulla vanhurskaaksi ja Jumalan hyväksymäksi ja pelastua! Aivan, näin on! Sinun vanhurskautesi, johon viittaat, onkin toisen vanhurskaus? Se on lahja, jonka sinä olet saanut ilman omia ansioita? Se on nyt Jumalan edessä sinun omaisuutta.

Tähän vanhurskauteen puettuna pääset kerran taivaaseen. Tämän Jumalan hyväksymisen ja vanhurskauden lahjan saa jokainen, joka uskoo Jeesukseen Raamatun ilmoittamalla tavalla. Tästä vanhurskaudesta tahdot sitten todistaa (Ps 40:10-11, 51:16, 71:15-16, 24).

Jos Herraan Jeesukseen Kristukseen uskovana sanot itseäsi syntiseksi, mihin perustat väitteesi? Perustatko omaan epäonnistuneeseen vaellukseesi? Jos näin on, olet perustanut uskosi omaan napaasi, et Kristukseen, Jumalan Sanaan. Olet keskittynyt itseesi ja omaan syntisyyteesi.

Koska omat saavutuksesi eivät voi sinua pelastaa, olisiko mahdollista, että Jumala haluaisi sinun keskittyvän perustaan, jolla sinä pelastut ja joka sinut pelastaa? Olisiko mahdollista, että Jumala tahtoo sinun keskittyvät todelliseen Pelastajaan?

Oletko jättänyt huomioimatta Jumalan sinulle lahjoittaman vanhurskauden? Etkö ole ottanut vastaan Jeesuksen sinulle hankkimaa lahjavanhurskautta? Siksikö sinä puhut omiin riittämättömiin tekoihisi perustuvasta syntisyydestäsi? Silloin onkin luonnollista, että olet syntinen. Mutta olet syntinen vain jos et usko Jeesukseen.

Nyt kysyn sinulta, "syntinen uskova"; Etkö uskokaan Jeesukseen? Etkö olekaan ottanut vastaan Jeesuksen vanhurskautta? Etkö ole ottanut vastaan Herraa Jeesusta Kristusta vanhurskaudeksesi? Jos et, mihin perustat pelastuksesi koska näet omat tekosi riittämättöminä ja olet hylännyt vanhurskauden, jota Jumala tarjoaa sinulle ja jota Hän vaatii jokaiselta taivaan portille koputtelijalta?

Matt 5:20 ”Minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, te ette pääse taivasten valtakuntaan.”

Jeesus puhuu omasta vanhurskaudestaan. Tätä vanhurskautta Jumala vaatii jokaiselta taivaan valtakuntaan sisälle pyrkivältä ihmiseltä.

Jos vastaat: ”Kyllä, minä uskon Jeesukseen ja olen ottanut vastaan Herran Jeesuksen Vapahtajakseni.” Millä vanhurskauden perustalla Jumala nyt näkee sinut ja hyväksyy sinut? Millä vanhurskauden perustalla koputat taivaan portille ja ajattelet pääseväsi sisälle?  Mihin vetoat Jumalan edessä? Vetoatko omiin loistaviin tekoihisi vai vetoatko Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sinulle lahjoittamaan vanhurskauteen? 

Uskovana olet 100%:sesti Jumalan hyväksymä ja 100%:sesti vanhurskas Jumalan edessä. Tämä näkökulma on tärkeämpi kuin sinun ja minun, ja naapurimme, näkökulma meistä.

Uskovat vetoavat taivaan portilla varmasti Jeesukseen ja Hänen tekoihinsa, ei itseensä eikä omiin saavutuksiinsa. Eikö meidän olisi parasta jo nyt alkaa harjoitella vetoamaan Jeesukseen!  

VÄITE VANHURSKAUDESTA YMMÄRRETÄÄN USEIN VÄÄRIN

On hyvin tavallista, että uskovat eivät uskalla sanoa itseään vanhurskaiksi. Jos joku kuitenkin sanoo olevansa vanhurskas, hänet ymmärretään usein väärin. Uskova, sanoessaan olevansa vanhurskas, viittaa aina Jeesuksen täysin synnittömään elämään, jonka hän omistaa uskon kautta Jeesukseen.

Uskova ei koskaan tarkoita olevansa vanhurskas omien ansioidensa perusteella. Uskova ei myöskään ajattele, eikä väitä, että hän on saavuttanut synnittömyyden. Tämä on hyvin tärkeä muistaa ja tietää keskusteltaessa uskovien kanssa vanhurskaudesta.

Uskosta osaton ihminen voi joskus väittää, ettei hän ole koskaan tehnyt mitään syntiä. Ehkä juuri siksi kuulija usein ohjautuu ajattelemaan uskovan suoritustasoa uskovan sanoessa olevansa vanhurskas. Kuulija/lukija luulee uskovan tarkoittavan olevansa synnitön ja ettei hän ole koskaan tehnyt, eikä tee, mitään syntiä. Siksi uskovan väite; ”olen vanhurskas” voidaan ymmärtää kehumiseksi ja omahyväisyydeksi, omavanhurskaudeksi, väitteeksi synnittömyydestä. Siksi …

Jos kuulija tietää uskovan syntejä, hän voi sanoa: "Et ole vanhurskas, sillä minä tiedän sinut syntiseksi". Mihin väite uskovan syntisyydestä silloin perustuu? Se perustuu siihen, että väitteen tekijä näkee ja katsoo uskovaa uskovan suoritustason perusteella. Väitteen lausuja ei näe uskovan omistamaa vanhurskautta, joka perustuu toisen tekoon ja sen uskossa omistamiseen. Hän ei näe uskovassa Jeesuksen vanhurskautta koska hän ei tunne Jeesusta Kristusta. 

Näin väite uskovan syntisyydestä perustuu ihmiseen ja hänen suoritustasoonsa.  Kun taas uskovan oma väite vanhurskaudestaan perustuu Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Sanaan.

Tästä syystä kaksi ihmistä voi keskustella Jeesukseen uskovan ihmisen vanhurskaudesta ja kuitenkin puhua kahdesta eri asiasta. Toinen puhuu uskovan vajavista teoista, virheistä, ja toinen puhuu Jeesuksen Kristuksen teoista hänelle ja Hänessä. Tämän tähden tästä asiasta syntyy usein erimielisyyttä.  

 

LOPPUPÄÄTELMIÄ

Kukaan ihminen ei pääse taivaaseen omalla hyvällä elämällään. Se on mahdottomuus. Se tie on suljettu. Vaihda tietä jos olet sillä tiellä yrittänyt saavuttaa Jumalan hyväksyntää. Käänny pois synneistäsi ja omavanhurskauden tieltäsi. Tule Jeesuksen luokse. Laske koko elämäsi ja pelastuksesi Herran Jeesuksen Kristuksen varaan. Jeesus on tie Jumalan luokse. Jeesus Kristus on tie sinulle ja minulle Jumalan täydelliseen hyväksymiseen. Näin me alistumme Jumalan vanhurskauteen.

Room 10:3-4 ”Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen. Kristus on näet lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.”