6. RISTIN KAUTTA JUMALAN LÄSNÄOLOON

Joku voi ihmetellä ja kysellä sydämessään, että onko todella mahdollista elää tämän kaltaisissa ihmeissä, ja miten sellaiseen elämään pääsee sisälle. Alussa kerroin kuinka nämä asiat tapahtuvat sisällä Jumalan valtakunnassa. Sisällä Jumalan valtakunnassa nämä asiat ovat sitten mahdollisia. Vain uudestisyntynyt Jeesukseen Kristukseen uskova ihminen on sisällä Jumalan valtakunnassa. Tiemme sisälle Jumalan valtakuntaan voi olla hyvin kivulias ja pitkällinen prosessi. Se riippuu siitä, koska me itse olemme valmiit nöyrtymään, ja nöyrrymme, Jumalan tahtoon elämässämme ja annamme itsemme Jumalalle. 

Jos sinä olet lukenut tällä sivuostolla uskoontulo kertomukseni, sinä ehkä huomasit muutamia asioita. Huomasit minun taisteluni ja lopulta täydellisen antautumiseni. Ne olivat niitä asioita, jotka veivät minut sisälle Jumalan valtakuntaan. Minä olin Jumalan kutsussa. Jumala puhui minulle. Minä kuulin Jumalan puheen, mutta en ollut pitkään aikaan valmis tottelemaan Jumalaa vaan järkeilin Jumalaa vastaan. Vastustin Jumalaa, Jumalan Sanaa, koska en vielä tahtonut tehdä Hänen tahtoaan elämässäni ja totella Häntä. Tämä johtui siitä, että minulla oli päällimmäisenä oma tahto ja omat suunnitelmat, jotka estivät minua tekemästä Jumalan tahtoa ja antautumasta Hänelle. 

Jumalan tahtoon sisälle pääseminen edellyttää luopumista omasta (tahdosta). Se on alistumista Jumalan tahtoon. Mikäli meidän oma tahtomme hallitsee meitä, me vastustamme Jumalaa. Silloin emme voi elää Jumalan valtakunnassa ja Hänen suunnitelmissaan; mehän seuraamme silloin omia suunnitelmiamme, emme Jumalaa ja Hänen suunnitelmiaan meitä varten. 

Minun kohdallani tie sisälle Jumalan valtakuntaan meni oman nöyrtymiseni kautta. Minä olin tehnyt henkilökohtaisen hengellisen konkurssin. Hengellinen konkurssini merkitsi sitä, että minä olin menettänyt KAIKEN. Minulla ei enää ollut mitään, mikä olisi estänyt minua lähtemästä seuraamaan Jeesusta Kristusta. 

Nyt minulla oli vain yksi asia mielessä; Jeesuksen Kristuksen tahtoon antautuminen ja Hänelle itseni luovuttaminen kokonaan ja ehdoitta, ja näin myös parannuksen tekeminen kaikesta tietoisesta synnistä. Tahdoin nyt saada pelastusvarmuuden, ja olin valmis maksamaan siitä minkä hinnan tahansa. Olin siis jättänyt taakseni kaiken ja luopunut kaikesta, myös omasta tahdostani, Jeesuksen tahdon tekemisen tähden. 

Nyt Jumalan tahto hallitsi minua ja päätöksiäni. Mikään ei enää ollut estämässä minua antautumasta Jeesukselle. Minä suorastaan konttasin tuhlaajapojan tavoin Jeesuksen ristille. 

Jeesuksen risti on kuoleman paikka, mutta se on myös uuden elämän alun/syntymisen paikka. Ristillä alkaa/syntyy uusi elämä Jumalan kanssa.

Tie Jumalan valtakuntaan alkaa siis meidän yksilöihmisten kohdalla siitä, kun me olemme tulleet sydämessämme siihen päätökseen, että annamme kaikkemme Jumalalle ja tottelemme Häntä. Sitten olemme uskossa. Olemme tulleet sisälle Jumalan valtakuntaan oman nöyrtymisemme ja Jeesuksen ristin veren kautta. 

MITÄ JEESUKSEN SEURAAMINEN MERKITSEE MINULLE?

                                                                        https://www.youtube.com/watch?v=SRswd1ZQdFA

Seuraavassa otan esille joitakin asioita, joita Jumalan kanssa Hänen teoissaan vaeltavan uskovan tulee ottaa huomioon. Ehkä tässä on tie, jota sinut on kutsuttu kulkemaan Herran Jeesuksen kanssa.

Jeesuksen seuraaminen merkitsee kaiken jättämistä.

Matt 10:37-39 "Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, se ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen."

Tämä elämänsä kadottaminen Jeesuksen tähden on lyhyesti sanottuna Jumalan tahdon tekeminen elämässämme. Silloin me jätämme entisen itsekkään elämämme taaksemme. Emme enää etsi omaa etuamme. Jätämme oman tahdon tien ja omat suunnitelmamme. Kysymme Herralta Hänen tahtoaan ja suunnitelmaansa elämällemme. Pyrimme toteuttamaan sitä. Se on Jeesuksen jalanjäljissä kulkemista. Silloin se on myös Hänen seuraamistaan. Tämä on ristin kantamista. Jeesuksen seuraaminen merkitsee siis myös kärsimyksiä.

Jumalalla on suunnitelma jokaiselle ihmiselle. Tuo suunnitelma toteutuu siinä määrin, kuin me alistamme oman tahtomme Jumalan tahtoon. Silloin se on myös jossakin määrin kärsimysten tie koska Jumalan tahdon tekeminen ei miellytä lihaa, ts. vanhaa aatua/eevaa. Mutta se meidän täytyy pitää kuolleena. Se ei saa enää hallita meitä. Uusi luomus, uusi ihminen, tulee saada hallita meitä Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki meissä ja uusi luomus tahtoo elää Herraa miellyttävällä tavalla. Liha kuitenkin panee hanttiin. Mutta kun Pyhä Henki meissä saa hallita ja määrätä kulkusuunnan, me elämme Jumalan tahdon mukaan.

Kun uskova alistuu Jumalan tahtoon, hän joutuu jättämään kaiken muun. Hän menettää kaiken.

Fil 3:8-11 ”Niinpä minä luen kaiken tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken ja pidän sen roskana, että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, joka tulee laista, vaan sen, joka tulee uskosta Kristukseen, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella. Haluan tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja hänen kärsimystensä osallisuuden ja tulla hänen kaltaisekseen samastumalla hänen kuolemaansa, kunhan vain pääsen ylösnousemukseen kuolleista."  

Pidän siis kaiken, mikä ennen oli minulle arvokasta, roskana, jotta voittaisin omakseni Kristuksen. Luovun sydämessäni kaikesta Kristuksen tähden. Olen myös valmis kärsimään Kristuksen tähden, jotta saisin tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman (2 Kor 12:9). 

Tämä on kärsimys ja risti. Mutta silloin uskova myös saa kaiken Jumalalta. Tämä on paradoksi. Menettäessään kaiken, uskova saa kaiken. Joka kadottaa oman elämänsä, omat suunnitelmansa, omat etunsa, mukavuutensa, Jeesuksen tähden, saa ja löytää uuden elämän.

 Matt 10:39 ”Joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” 

Jeesukselle Jumalan tahdon tekeminen oli Hänen ruokansa. Hän siis sai ravintonsa ja voimansa Jumalan tahdon tekemisestä. Se oli myös Hänen ilonsa ja elämänsä.

Joh 4:34 "Minun ruokani on se, että minä tee lähettäjäni tahdon ja täytän Hänen tekonsa."

Matt 4:4 ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” Jumalan suusta lähtee Hänen tahtonsa Sana.

Näin on myös meidän kohdalla koska me seuraamme Jeesusta Hänen jalanjäljissään. Meillä jokaisella on Jeesusta seuratessa oma ristimme kannettavana, ts. meillä on omat kärsimyksemme. Mutta rististä tulee myös siunaus, niin kuin se oli myös Jeesukselle tie siunaukseen. Jumalan tahdon tekeminen tuo yksilöuskovallekin ilon ja elämä - ristin kärsimysten kautta –

Jes 53:10-11 "Sielunsa vaivan tähden saa Hän nähdä jälkeläisiä ja Herran tahto toteutuu Hänen kauttaan."  

Jeesus sai kärsimyksensä kautta paljon Jumalan lapsia kirkkauteen. Hän oli jättänyt asemansa Jumalana taivaassa. Hän ei pitänyt kiinni oikeuksistaan ja asemastaan eikä omasta mukavuudestaan. Hän nöyryytti itsensä aina ristinkärsimyksiin ja kuolemaan asti. Näin Hän astui niin alas kuin vain ihminen voi astua, - alemmaksi kuin kukaan voi astua. Hän tuli nöyryydessä ylhäältä korkeimmalta mahdolliselta paikalta ja asemasta Jumalan valtaistuimelta taivaasta alas syntisten ihmisten palvelijaksi. Nöyränä Herran palvelijana Hän altapäin nosti meidät ylös kirkkauteen. Kärsimystensä ja kuolemansa kautta Hän toi meille elämän ja Jumalan siunaukset.

 2 Tim 1:10 ”Meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden, evankeliumin kautta.” 

Ef 1:3 ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa.”

Näin se pitäisi olla meidänkin kohdalla. Mikäli me etsimme omaa tahtoamme, omaa etuamme ja omaa mukavuuttamme, ja toteutamme itsekkäitä halujamme, Herran tahto ei toteudu elämässämme. Emme voi tehdä Jumalan tekoja eikä ihmiset saa Jumalan siunauksia kauttamme. Me emme ehkä voita sieluja kirkkauteen. Mutta Jeesusta seuraamalla omia kärsimyksiä sietäen, ja näin omaa ristiämme kantaen, Jumalan tahto pääsee toteutumaan elämässämme. Silloin me voimme olla voimakkaita aseita Jumalan kädessä. Jumalan teot ja siunaukset voivat tulla esille kauttamme ihmisille suureksi avuksi ja siunaukseksi. 

Voimme todella joutua kärsimään uskomme tähden monella eri tavalla. Voimme menettää monia entisiä hyviä ystäviä, jopa työpaikan, puolison, vanhempiemme tai lastemme rakkauden - heistä voi tulla tylyjä meitä kohtaan. Meitä voidaan herjata ja pitää hurahtaneina järkensä menettäneinä, meistä voidaan puhua pahaa ja meidät voidaan hylätä, ja jopa "heittää ulos" yhteisöistä, joissa meillä oli aikaisemmin paljon ystäviä. Koemme myös jossakin määrin vainoa. Moni uskoon tullut on saanut kokea näitä vastoinkäymisiä.   

Ei siis pidä luulla, että kaikki ihmiset lähellämme ovat iloisia uskoon tulostamme ja Jumalalle antautumisestamme. Eivät ihmiset ehkä tule ja taputa sinua olkapäälle ja kiitä sinua siitä, että sinä tulit uskoon ja puhut heille Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta. Eivät edes kaikki uskovat kiitä sinua ja ole iloisia siitä, että Jumalan teot tulevat esille kauttasi. Älä siis odota ihmisten kiitosta ja arvostusta. Pidä katse kiinni Jeesuksessa Kristuksessa. Älä anna kenenkään, äläkä minkään asian, tulla sinun ja Jeesuksen väliin.  

https://www.youtube.com/watch?v=0o5B4OHKVBc

Me palvelemme Herraa Jeesusta Kristusta. Emme pelkää ihmisiä. Olemmehan me kalliisti ostetut. Älkäämme olko ihmisten orjia.

1 Kor 7:23 ”Teidät on kalliisti ostetut. Älkää olko ihmisten orjia.”

1 Piet 1:18-19 ”Tiedättehän, että teitä ei ole lunastettu isiltä perimästänne turhasta vaelluksesta katoavilla aarteilla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä.”

Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä vaan voiman, rakkauden ja terveen ymmärryksen hengen (2 Tim 1:7). Jeesusta ja apostoleja syytettiin ja herjattiin heidän sanojensa ja tekojensa tähden. Heidän sanoja ja tekoja vääristeltiin, väännettiin, pahoiksi. Myös Jeesuksen tekoja tekevä uskova saa jossakin määrin kokea samankaltaista vastustusta ”väärin ymmärtämisiä”. 

Kun siis seuraamme Jeesusta Kristusta, voi tapahtua samoja asioita kuin tapahtui Jeesuksen ja apostolienkin elämässä: vastustus, mutta myös Jumalan siunaukset ja Jumalan tekojen esille tulemiset. 

EI VAIN KÄRSIMYSTÄ VAAN MYÖS SIUNAUKSIA JA ELÄMÄÄ

Jos nyt kuitenkin jättäisimme ne ikävät asiat. Keskitymme Herraan Jeesukseen Kristukseen. Silloin toteamme, että meillä on Hänessä valtavat näköalat ja mahdollisuudet. 

Psalmi 71:16 "Minä kuljen Herran Jumalan voimateoissa, muistutan sinun vanhurskaudestasi, sinun ainoan."  

Kaikki perustuu siihen, että Herra Jeesus Kristus on meidän kanssamme joka päivä. Hänen läsnäolossaan sitten tapahtuu Hänen vaikuttamia ja tekemiä tekoja. Jumala palkitsee kerran palvelijansa sen mukaan kuinka, mitä ja kuinka paljon, Hän on päässyt vaikuttamaan ja tekemään palvelijassaan ja hänen kauttaan, ja mitä uskova on joutunut kärsimään Jeesuksen ja Hänen asiansa tähden.

Room 8:17-18  "Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä hänen kansaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. Päättelen siis, etteivät tämän nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin."   

HÄNEN LÄSNÄOLONSA USKON PERUSTA

Joku ehkä ajattelee: "Mutta voi kunpa minullakin olisi tuollainen ihmeitä tekevä usko! Mistä sen uskon sitten saa?"

Hänessä: Sanassa ja Pyhässä Hengessä, on kaikki usko. Hän on uskon alku, uskon alullepanija, ja sen täydelliseksi tekijä. Jumalan Sana on uskon Sana, ja Pyhä Henki on uskon Henki. Pyhä Henkí elää ja asuu Jumalan Sanassa. Siksi on hyvä seurustella Hänen kanssaan, uskon kanssa, rukouksessa ja Sanan äärellä. Silloin usko voi tarttua (Heb 12:2, 2 Kor 4:13, Room 10:8). Silloin ei tarvitse uskotella eikä yrittää uskoa, ponnistella uskoa. Uskoa ei ihminen voi itsestään puristaa. Sitä ei ihminen saa aikaan. Uskon vaikuttaa ja antaa Herra Jeesus Kristus, joka on Jumalan Sana ja Henki: Jumala (Apt 3:16, Joh 1:1,14, Apt 16:7,10). Jumalan läheisyydessä Hänen läsnäolossa on siis kaikki tarvittava usko. Jeesus Kristus on kaikkiriittävä Jumala kaikkiin niihin tekoihin, jotka Hän on tarkoittanut sinulle ja minulle tehtäväksi. Tästä johtuen uskovan, joka pyytää ja tavoittelee uskoa, tulee tavoitella Jumalan läsnäoloa ja läheisyyttä omaan elämäänsä. 

Sisällä Jumalan valtakunnassa vaelletaan Jumalan kanssa uskossa Häneen. Ja siellä on joskus myös pimeitä laaksoja. Niissä laaksoissa tarvitaan uskoa. Löysin aiheesta hyvän opetuspuheen.   https://www.youtube.com/watch?v=KvLOSYD68U8