OPETUSTEKSTEJÄ:


ARMOSTA LUOPUMINEN

Joku kirjoitti jossakin: "Todellinen syy siihen, että emme tuota hedelmää on tietenkin se, että olemme irtautuneet Kristuksesta."

Ihminen tulee uskoon ja Jumalan yhteyteen Jumalan armon kautta armosta. Saman armon kautta hän tuottaa hedelmää ja on hyödyksi ihmisille. 

Ef 2:8 "Armosta te olette pelastettuja, uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan voisi kerskailla."

Tiit 3:7 "että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan." (33/38 käännös).

Gal 1:15 "Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia hänestä pakanain seassa,"

Room 12:3 "Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle,"

Apt 18:27 "Sinne saavuttuaan hän oli armon kautta suureksi hyödyksi uskoon tulleille."

Koska Jumalan armo on Jeesuksessa Kristuksessa, Kristuksesta irtautuminen on armosta irtautumista (Joh 1:14-17, 1 Kor 1:4). Silloin myös armosta irtautuminen on Kristuksesta irtautumista. 

Galatian uskovien keskuuteen oli tullut lain opettajia. Nämä opettivat, että pelkkä usko ei riitä pelastukseen. Täytyy myös tehdä lain vaatimia tekoja. Paavali joutui puuttumaan asiaan. Hän kirjoitti heille. He olivat tulleet uskoon ja pelastuneet ja saaneet Pyhän Hengen yksin uskosta ja yksin armosta. Heillä ei siis ollut mitään omia ansioita pelastuksen ja Hengen saamiseen. Mutta lain opettajien väärän lakihenkisen opetuksen tähden he eivät enää luottaneetkaan yksin Jumalan armoon. He alkoivat tavoitella vanhurskautta omien tekojensa kautta, lain vaatimien tekojen avulla.

Jumalan hyväksynnän tavoitteleminen omilla hyvillä teoilla johtaa automaattisesti armon hylkäämiseen. Näin galatalaiset kääntyivät pois armosta ja pois Kristuksesta. He turvautuivat Kristuksen sijasta lakiin. Paavali kirjoittaa heille kovat sanat:

Gal 5:4 "Te olette joutuneet eroon Kristuksesta, te, jotka yritätte lain avulla tulla vanhurskaiksi. Te olette langenneet pois armosta."

Eikö ole selvää tekstiä? Kukaan ei saavuta lain tekojen kautta Jumalan hyväksyntää ja Jumalan vanhurskautta. Se on mahdottomuus.

Room 11:32 "Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi." 

Gal 3:22, 24 "Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme."

Room 3:2124 "Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen kaikille, jotka uskovat. Ei tässä ole mitään erottelua, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." 

Vanhurskaus ja Jumalan hyväksyntä saavutetaan ainoastaan uskon kautta. Uskova on tullut sisälle Jumalan armoon ja pelastukseen henkilökohtaisen uskonsa kautta Jeesukseen. Silloin hän on myös Jeesuksessa ja Hänessä sisällä Jumalan pelastavassa armossa.

Tiit 2:11 "Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille."

Room 1:4 "Minä kiitän aina Jumalaani teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa."

Joh 1:14,16 "Hän oli täynnä armoa ja totuutta." ... "Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet osamme ja armoa armon lisäksi."

Koska uskova on saavuttanut Jumalan hyväksynnän ja vanhurskauden Kristuksessa yksin uskosta ja yksin armosta, hänen tulee jatkaa uskon elämäänsä yksin Jumalan armosta. Uskovan tulee luottaa yksinomaan Jumalan armoon. Silloin hänen kerskauksensa ei ole hänen omat ansionsa. Hänen kerskauksensa on Jeesus Kristus ja Hänen vanhurskautensa. Näin Paavali teki. Hän kerskasi Kristuksesta, ei itsestään eikä omista teoistaan (Room 5:8-11).

Omat hyvät teot eivät saa tulla ansioiksi. Jos näin kuitenkin käy, uskova on langennut pois armosta. Tämä siksi koska silloin perusta on uskovan oma(hyvyys) vanhurskaus. Kukaan ei voi perustaa uskon elämäänsä omiin tekoihinsa. Perusta on aina, ja täytyy aina olla, Jeesus Kristus. 

1 Kor 3:11 "Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus."

Armosta pois lankeaminen on sama asia kuin joutua pois Kristuksesta. Silloin ajaudutaan pois Kristus kalliolta, ainoalta oikealta hyvien tekojen perustalta.

Jos uskova lankeaa pois armosta, hän ei voi tuottaa hedelmää koska silloin oksa on erossa hedelmää tuottavasta viinipuusta. Tämä on hyvin luonnollista. Hedelmää tuottavan uskovan voimaravinto ja ponnahduslauta hyviin tekoihin on Jumalan armo.

Heb 13:9 "On hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta." 

Hyvät teot ovat kyllä tarpeellisia, mutta ne eivät voi olla, eivätkä ne saa tulla, Jumalan hyväksymisen ja/tai pelastuksemme perustaksi. Jeesus on perusta ja Hän on Pelastus ja pelastuksemme. 

Jumalan armo Paavalissa vaikutti hänen hyvät teot koska hän oli ja eli armosta armossa. Silloin Jumala sai niistä kunnian. Jos me käännymme pois armosta, vetoamme ja luotamme omiin tekoihimme, uskomme Jeesukseen ei hyödytä meitä ollenkaan.  Pelastuksemme ansaitseminen omilla hyvillä teoilla edellyttää meiltä Jumalan lain täydellistä täyttämistä. Tähän ei kukaan kykene. Siksi olemme riippuvaisin Jeesuksesta ja Jumalan armosta, Hänessä.

Gal 5:1-3 "Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. Minä, Paavali, sanon teille: jos ympärileikkautatte itsenne, Kristuksesta ei ole teille mitään hyötyä. Vakuutan vielä jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään koko lain."

Gal 3:1-14 "Te mielettömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmien eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako te saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? Niinkö mielettömiä olette? Te aloititte Hengessä, lihanko mukaan nyt pyritte päämäärään? Turhaanko olette kärsineet niin paljon - jos se  kerran on ollut turhaa? Antaako hän siis teille Hengen ja tekeekö voimatekoja teidän keskuudessanne lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta? Niinhän Abrahamkin ”uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".

Tietäkää siis, että ne, jotka pitäytyvät uskoon, ovat Abrahamin lapsia. Koska Raamattu näki edeltäpäin, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, se edeltäpäin julisti Abrahamille hyvän sanoman: "Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki kansat". Niinpä ne, jotka pitäytyvät uskoon, siunataan yhdessä uskovan Abrahamin kanssa. Ne taas, jotka pitäytyvät lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä lain kirjaan on kirjoitettu, eikä tee sen mukaan". 

On selvää, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä vanhurskas elää uskosta. Mutta laki käskyineen ei perustu uskoon, vaan: "Joka niitä noudattaa, elää niistä". Kristus lunasti meidät vapaiksi lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän puolestamme, sillä on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu”. Näin Abrahamin siunaus tulee pakanoiden osaksi Kristuksessa Jeesuksessa, jotta me uskon kautta saisimme luvatun Hengen."     

Gal 2:16 "Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskosta Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi uskomalla Kristukseen emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja."

PELOKAS ROUVA

Eräs saarnaaja kertoi tapauksen, joka valaisee tätä asiaa. Eräs mies vei työkseen ihmisiä veneellä toiselle rannalle. Veneessä oli useita ihmisiä. Kun vene oli jonkun matkaa rannasta ja tuuli ja oli aallokkoa, eräs rouva istui peloissaan pidellen tiukasti veneen reunoista kiinni. Hän oli kauhuissaan ja pelkäsi hukkuvansa. Toiset veneessä istujat olivat ihan rauhallisia. He sanoivat rouvalle, että ota nyt rauhallisesti, ei ole mitään hätää, kyllä tässä perille päästään. Mutta rouva pelkäsi koko matkan ajan. 

Kuitenkin hän pääsi perille samalla tavalla kuin muutkin matkustajat. Mutta hänen matkantekonsa oli vaivalloisempaa ja pelottavaa, kun taas toisten matkustajien matka oli levollista ja miellyttävää lepoa. He ottivat rauhallisesti koska he olivat kokeneita vesimatkaajia ja he tunsivat kapteenin ja veneen. He luottivat kapteeniin ja veneeseen.

Rouva pelkäsi, koska hän oli kokematon vesimatkoilla, eikä hän tuntenut veneen kapteenia eikä venettä. Siksi hän ei kyennyt luottamaan perille pääsyynsä. 

1 Piet 1:2 "Armo ja rauha lisääntyköön teille." 

2 Piet 1:2 "Lisääntyköön teille armo ja rauha Jumalan ja Jeesuksen, meidän Herramme, tuntemisessa."

2 Piet 3:18 "Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa." 

Armon ja rauhan kokeminen lisääntyy Jumalan ja Jeesuksen, Jumalan Sanan, tuntemisen kautta.  

2 Tess 2:13 "Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sen tähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen."  

2 Piet 3:15 "Lukekaa Herramme pitkämielisyys pelastukseksi.

Dela den här sidan